Perämerta, jossa Raahen saaristo sijaitsee, kuvataan omaleimaiseksi, monelta osin järveä muistuttavaksi alueeksi mm. mataluutensa puolesta. Se sopii oikein hyvin sisämaan kasvatille, jolle meri oli pitkään vieraan tuntuinen elementti. Yhden harjoituskesän ja lukuisien laudalta tippumisten jälkeen uskaltauduin kiertelemään saaristoa SUP-laudalla. Helpointa oli aloittaa Fantin kiertämisestä.
Pikkulahdelta Fantin ympäri (noin 2.5km)
Tuulensuojaisella Pikkulahdella pystyy usein SUP-melomaan, vaikka avonaisemmalla merellä tuulisikin. Itse melon mieluiten enintään 2 m/s tuulilla. Onpa heitäkin, jotka jättävät melontareissun väliin vasta, kun puhuria on esim. enempi kuin 7 m/s. Kiertosuunnan olen valinnut merituulen ja oman tuulen mukaan.
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Kylmäniemeltä Konikariin ja Vasikanpään ympäri (noin 3km)
Konikarissa olen käynyt lähtien liikkeelle joko Pikkulahdelta, Kylmäniemestä tai Mikonkarista. Pikkuinen Konikari on oikein mukava ja helposti saavutettava kesäretkikohde hiekkarantoineen ja laavuineen. Saaren pohjoispuoli on lintujen asuttama.
Konikarin rantaa lähestyessä on hyvä huomioida vedenalaiset kivet. Tuulen voimakkuudella ja suunnalla on myös merkitystä. Konikari on kuitenkin sen verran kaukana muista rannoista, että melon sinne mieluiten tyynellä tai vähätuulisella kelillä. Talvisin Konikari on suosittu hiihto- ja kävelyretkikohde.
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Thompsonin rannasta Pikku-Kraaselin ja Fantin ympäri (noin 6km)
Ulkofantin ja Pikku-Kraaselin väli on suurelta osin melko matalaa. Pikku-Kraaseli on mökkisaari, joten retkeilyrakenteita siellä ei ole. Etäläpuolella Pikku-Kraaselia on lintujen asuttamia pikkusaaria, jotka on paikallaan kiertää ystävällisen kaukaa.
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Lapaluodosta Kumpeleeseen ja Iso-Kraaseliin (vajaa 4km)
Tällä reissulla maksoin ns. oppirahoja. Olin edellisenä kesänä kiertänyt Iso-Kraaselin lähtien liikkeelle Maivaperältä. Enpä silti hahmottanut tällä kertaa saarten määrää ja sijaintia, vaan meloa huitaisin ensin Kumpeleeseen luullen rantautuneeni Iso-Kraaseliin. Keksin lopulta paikantaa sijaintini puhelimen kartalla.
Lapaluodosta liikkeelle lähtiessä pystyy melomaan hyvin suuren osan matkasta rantojen tuntumassa. Satunnaisia kiviä voi osua reitille. Silloin, kun kiersin koko Iso-Kraaselin, oli karikkoisin paikka länsi-lounaisella rannalla. Riippuu tietysti myös meriveden korkeudesta, yltävätkö kivet häiritsemään.
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Pikkulahdelta Smitin ja Ämmä-Äijän ympäri (noin 6,5km)
Smitti ja Ämmä-Äijä ovat hyvin sympaattisia saaria! Tällä reissulla en vielä onnistunut löytämään Ämmä-Äijän rantautumispaikkaa – mutta osuin näkemään laivanhylyn jäänteitä! Se oli jännää!
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Thompsonin rannasta Ämmä-Äijän ympäri (reilu 5km)
Tein seuraavan reissun Ämmä-Äijään lähtien Thompsonin rannasta. Tällä kertaa olin opiskellut saareen rantautumisen, joka on selostettu reissun kuvakertomuksessa.
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Pikkulahdelta Kauneuskanavan kautta Kylmälahdelle, Mikonkariin, Konikariin ja Preiskarinsalmen kautta takaisin Pikkulahdelle (noin 10km)
Tämä kierros on mainio! Jos jättää käymättä Mikonkarissa ja Konikarissa, voi edetä koko matkan rantoja seuraillen. Kun yritin ensimmäistä kertaa kiertää tämän lenkin, päädyin vahingossa kiertämään myös Preiskarin. Se reissu opetti paljon vesillä liikkujan turvallisuudesta. Aiheesta voi lukea lisää Turvallisesti vesille -blogista).
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
Thompsonin rannasta Taskuun ja Smittiin (reilu 11km)
Neljäntenä SUP-kesänäni toteutui pitkäaikainen haaveeni Taskuun melomisesta. Edellisenä kesänä olin kohdannut kanavan liepeillä SUP-melojan, joka oli matkalla Taskuun. Ehkäpä reissu olisi minullekin mahdollinen joskus!
Melontaretken ajankohta valikoitui sään mukaan ja reitti sen perusteella, että pysyttelisin mahdollisimman lähellä matkan varrelle osuvaa saarijonoa. Parempaa osumaa retkipäivän valinnalle ei olisi voinut toivoa! Taskussa oli tyynenä hellepäivänä aivan omaa luokkaansa olevaa tunnelmaa. Paluumatkalla pysähdyin vielä Smitissä ja pistäydyin kiertelemään Kellon rantoja. Hieno retki kerrassaan!
Lue kuvakertomus reissusta Taipaleita-blogista.
